Eli näistä talviajan haastavista rukousajoista, joka on nyt ajankohtainen eli itse en pysty työpäivinä suorittamaan muuta kuin fajr-rukouksen ennen työpäivän alkua ja kaikki loput vasta kun tulen töistä kotiin, aurinko laskee jo niin aikaisin. Toki harmittaa, kun en voi suorittaa rukouksia ajallaan, mutta onneksi ne voi tehdä takaisin. Koitan pitää pieniä taukoja rukoilussa, menen nimittäin herkästi sekaisin jos teen kaikki neljä rukousta peräkkäin. Ja mitä tähän rukouksien takaisin suorittamiseen tulee, olen ymmärtänyt , että ne tulee tehdä pikimmiten takaisin, rukoustilasta tulisi poistua rukousien välillä, eikä rukouksien järjestyksellä ole väliä, kunhan muistaa että nijjat on yhdellä sanalla erilainen.
Miten selviydytte näistä talviajan rukousaikojen noudattamisesta?
Sama juttu, ei talvi ole kyllä parasta aikaa muutenkaan :/.
VastaaPoistaMä oon joskus jopa kotona vasta silloin kun kaikki rukoukset on jo ohi, mutta olen sitten heti ne tehnyt.
Miksi rukouksien välillä pitäisi poistua huoneesta? Luulin, että pieni tauko riittäisi.
Enpä ole minäkään talvi ihminen, mutta eipä auta :( ja sama täällä, joskus käy niin että kaikki rukoukset on tehtävä kerralla näin talviaikana!
PoistaEi kai huoneesta ole pakko poistua rukousten välillä, mutta eihän rukouksia tehdä normaalistikaan perä perää. Mutta joka tapauksessa, jos olen pitänyt tauon rukousten välissä rukousmatolla, olen lukenut Koraania tai rukoillut rukoushelmien kanssa. Jos olen poistunut pariksi minuutiksi, niin olen vaikkapa laittanut pyykit kuivuriin, antanut lapsille syötävää/ juotavaa jne, kun lapsiperheessä hommaa tuntuu riittävän aina ja palannut taas pikimmiten rukoilemaan, koska rukoiluunkin, etenkin ne viisi rukousta peräkkäin, menee kuitenkin aikaa ainakin tunti. Ja jos lapset odottavat äitiä, eivätkä aina jaksa olla rauhassa, niin pysyy tilanne hallussa, kun käyn rukousten välillä tarkastamassa tilanteen, etenkin jos olen yksin kotona ja mies töissä. Silloin tulee luonnollisestikin poistuttua ja taas on helpompi keskittyä seuraavaan rukoukseen :)
Jos olisin yksin niin saisin nauttia ihanasta rauhasta, rukousten aikana kun pienen tai isommankin pää saattaa käydä oven välissä kurkkaamassa muutamankin kerran...